Oikeasti olen pieni, näkymätön. On mulla kavereita, jonkin asteisia ystäviäkin, varsinkin nyt, kun lukio reilu kuukausi sitten alkoi. Mutta silti olen jo pitkään tuntenut itseni arvottomammaksi kuin muut ympärilläni. Kärsin läheisyyden kaipuusta, jota on mahdotonta lievittää ilman vakiintuneita, pysyviä ystäviä. Välillä kaikki on helpompaa, välillä olemassaolollani taas ei tunnu olevan merkitystä.
Tämä blogi on 16-vuotiaan lukiolaistytön pohdintaa itsensä etsimisestä ja ympärillä pyörivästä maailmasta. Yritys helpottaa oloa kirjallisella ilmaisulla. Kuin julkinen, anonyymi päiväkirja. Aiheet voivat olla mitä vain maan ja taivaan väliltä, kutsunkin tätä tajunnanvirta-blogiksi, ja ainakin näin alkuun postaukset voivat ilmaantua hyvin epäsäännöllisin väliajoin, ellen todella innostu.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti